Tarpeellista tietoa

Täältä löydät vastauksia usein kysyttyihin kysymyksiin, tärkeää tietoa sekä listan sinulle tärkeimmistä linkeistä

Mikä on reseptinuusimispalkkion alv-kanta?

Pääsääntöisesti apteekissa tehtävä työ on yleisen arvonlisäverokannan alaista myyntiä, minkä takia reseptinuusimismaksuista tilitetään 24 %:n arvonlisävero.

Mikä on palkan kustannus työnantajalle, jos brutto on 2000 €?

Työnantajan kustannukset eivät rajoitu pelkästään palkkakuluihin, vaan maksettavaksi tulee myös muita pakollisia kustannuksia, kuten Tyel-maksut, työttömyysvakuutusmaksut sekä pakolliset vakuutusmaksut. Alla olevaan esimerkkilaskelma on laitettu työnantajan pakolliset lisämaksut:

Palkka                                                                                                         2000 €

Eläkemaksut (alle 53 v., 17,95 %)                                                                 359 €

Sairausvakuutusmaksut (1,08 %)                                                                  21,60 €

Pakolliset vakuutukset (tapaturma & ryhmähenki, 0,97 % *)                           19,40 €

Työttömyysvakuutusmaksu (0,8 %)                                                              16,00 €

Lomaraha (yhden kuukauden osuus**)                                                          83,40 €

Työnantajan kulut yhteensä (€/kk)                                                           2499,40 €

Palkkakuluihin tulee päälle vielä myös työnantajan järjestämän työnterveyshuollon kustannukset sekä vapaaehtoisia kuluja, kuten koulutus-, kahvitus- ja virkistyskulut. Työterveyshuollonkustannukset ja vapaaehtoiset palkan sivukulut vaihtelevat yrityskohtaisesti, joten nämä kustannukset on hyvä arvioida yrityskohtaisesti.

*) Maksut vaihtelevat työnantajan ja alan mukaan

**) Laskettu olettamalla, että lomaraha on 50 % normaalista kuukausipalkasta

Mikä on apteekissa tehtävien terveysmittauksien alv-kanta?

Apteekissa tehtävien terveysmittauksien alv-kanta on 0 %, mikäli mittauksen tekee terveydenhuollon rekisteröity ammattihenkilö sekä palvelu annetaan terveydentilan tai toiminta- ja työkyvyn määrittämiseksi, palauttamiseksi tai ylläpitämäksi. Muussa tapauksessa alv-kanta on 24 %.

Mikä on lääkekuljetuksesta perityn palvelumaksun alv-kanta?

Mikäli potilas maksaa sekä lääkkeen että kuljetuksen, arvonlisäverokanta määräytyy päätuotteen mukaan eli alv-kanta on tällöin 10 %. Jos kuitenkin yhdeltä osapuolelta veloitetaan lääke ja toiselta kuljetusmaksu, on kuljetuksen alv-kanta tällaisessa tapauksessa 24 %.

Mikä on kilometrikorvaus vuonna 2019?

Vuoden 2019 kilometrikorvauksen perussumma on edelleen 0,41 euroa/km, kuten myös vuonna 2019. Korvauksen suuruus määritellään Verohallinnon vuosittain antamassa päätöksessä.

Kuinka suuret ovat v. 2018 päivärahat?

Vuonna 2018 kotimaan päivärahat ovat 19 euroa osapäivältä (työmatka yli 6 tuntia) ja 42 euroa kokopäivältä (työmatka yli 10 tuntia). Lisäksi työnantaja voi maksaa työntekijälle ateriakorvauksen 10,50 euroa, mikäli palkansaajalle ei makseta päivärahaa. Vuonna 2017 vastaavat summat olivat 19 €, 41 €, ja 10,25 €.

Ulkomaan päivärahojen määrät ovat maakohtaisia ja niiden määrät löytyvät verottajan sivuilta, ositteesta: https://www.vero.fi/fi-FI/Henkiloasiakkaat/Kilometrikorvaus_ja_paivaraha

Päiväraha on korvausta tavallista suuremmista ruokailukuluista. Mikäli työmatkaan sisältyy ilmainen tai työnantajan kustantama ruokailu (kokopäiväraha/kaksi ateriaa, osapäiväraha/yksi ateria), päiväraha on puolet edellä mainituista määristä..

Miten apteekkivero määräytyy?

Apteekkivero määräytyy kalenterivuosittain apteekkarin omistamien apteekkien liikevaihdon perusteella. Apteekkiveron perusteena oleva liikevaihto saadaan, kun arvonlisäverottomasta lääkemyynnistä vähennetään apteekkiverolaissa säädetyt vähennykset; lääkelain 12 §:n 2 momentissa tarkoitetun sopimusvalmistuksen myynnit, sosiaali- ja terveydenhuollon laitoksille tapahtuva lääkemyynti, sekä sellaisten nikotiinikorvausvalmisteiden myynti, joita lääkelain mukaan saa myydä myös muualla kuin apteekissa. Mikäli muiden tuotteiden kuin lääkkeiden myynti ylittää 20 prosenttia apteekin liikevaihdosta, se lasketaan mukaan apteekkimaksun perusteeseen.

Apteekkivero lasketaan apteekkiveron perusteena olevasta liikevaihdosta vuosittain vahvistettavan taulukon perusteella. Apteekkikauppatapauksissa apteekkivero lasketaan apteekkarikohtaisesti kullekin apteekkarille hänen omistusaikaisten liikevaihtojensa perusteella.

Miten apteekkarin tulot jaetaan ansiotuloksi ja pääomatuloksi?

Apteekkarin elinkeinotoiminnan tulos jaetaan ansio- ja pääomatuloksi apteekkiliikkeen nettovarallisuuden perusteella. Mitä suurempi nettovarallisuus on, sitä suurempi osuus yritystulosta voidaan verottaa pääomatulona. Nettovarallisuus lasketaan verovuotta edeltävän tilinpäätöksen tasetietojen perusteella varojen ja velkojen erotuksesta. Pääomatuloa on 20 % osuus nettovaroista. Lisäksi nettovarallisuudeksi luetaan 30 % edellisen 12 kk:n ennakonpidätyksenalaisista bruttopalkoista. Verovelvollinen voi veroilmoituksella halutessaan vaatia pääomatulo-osuudeksi 10 % tai 0 % nettovarallisuudesta.

Suuresta nettovarallisuudesta on hyötyä silloin, kun elinkeinotoiminnan tulos on hyvä ja ansiotulon progressiivinen veroprosentti ylittää pääomaveroprosentin.

Mikä on koulutusvähennys ja miten sen voi saada?

Vuoden 2014 alusta alkaen työnantajat (EVL:n piiriin kuuluvat) voivat saada koulutusvähennyksen, mikäli he ovat tehneet koulutussuunnitelman sekä järjestäneet koulutussuunnitelman mukaista henkilöstön ammatillista osaamista edistävää koulutusta. Järjestettävän koulutuksen on liityttävä työntekijän nykyisiin tai tuleviin työtehtäviin senhetkisen työnantajan palveluksessa. Koulutusvähennykseen oikeuttavan koulutuksen on oltava ohjattua ja valvottua, ja siihen käytetty aika on pystyttävä todentamaan. Koulutukseksi kelpaa niin sisäinen koulutus kuin ulkopuoleltakin ostettu koulutus. Verkko-koulutus oikeuttaa myös vähennykseen, jos koulutuksella on vetäjä, joka valvoo osallistujan suoritusta, ja koulutukseen käytettävä aika voidaan vahvistaa. Vähennystä ei kuitenkaan saa työntekijän perehdyttämisestä tai työnopastuksesta eikä oppisopimusopiskelijan ohjauksesta työpaikalla. Vähennyksen saa työntekijän koulutuksesta, yrittäjä ei ole yrityksensä työntekijä.

Koulutusvähennyksen voi saada enintään kolmelta päivältä työntekijää kohden yrityksen verovuoden aikana. Koulutusvähennyksen vähimmäismäärä on yksi koulutuspäivä työntekijää kohti. Yksi koulutuspäivä muodostuu 6 tunnin koulutuksesta. Koulutuspäivä voi koostua useammasta koulutuksesta kuitenkin niin, että koulutuksen on kestettävä yhtäjaksoisesti vähintään yhden tunnin (60 min). Koulutuspäivät lasketaan työntekijäkohtaisesti, joten eri työntekijöiden koulutusjaksoja ei voi laskea yhteen koulutusvähennystä laskettaessa. Koulutusvähennyksen saamisen edellytyksenä on se, että koulutus tapahtuu työaikana ja sen ajalta maksetaan palkkaa. Koulutusvähennystä ei kuitenkaan saa, jos koulutukseen osallistuvan työntekijän palkkakustannuksiin on myönnetty palkkatukea.

Työnantajan on laadittava kirjallinen selvitys vähennyksen edellytysten täyttymisestä työntekijäkohtaisesti.

Koulutussuunnitelma

Koulutusvähennyksen saamisen edellytyksenä on se, että työnantaja on laatinut koulutussuunnitelman. Mikäli työnantaja kuuluu yhteistoimintalain piiriin, koulutussuunnitelmana pidetään yhteistoimintalain 16 §:n mukaista henkilöstö- ja koulutussuunnitelmaa. Jos työnantaja ei kuulu yhteistoimintalain piiriin, koulutussuunnitelman sisältö perustuu taloudellisesti tuetusta ammatillisen osaamisen kehittämisestä annetun lain 3. pykälään.

Koulutussuunnitelman on koskettava koko henkilöstöä tarkoituksenmukaisella tavalla ryhmiteltynä, kuten henkilöstöryhmittäin. Mikäli työnantaja ei ole laatinut koko henkilöstöä kattavaa koulutussuunnitelmaa, vähennysoikeutta ei ole, vaikka muut ehdot täyttyisivät.

Lakien mukaan koulutussuunnitelman tulee sisältää arvio koko henkilöstön ammatillisesta osaamisesta sekä ammatillisen osaamisen vaatimuksissa tapahtuvista muutoksista ja näiden syistä sekä tähän arvioon perustuva suunnitelma henkilöstöryhmittäin. Suunnitelmassa tulee lisäksi käsitellä yleiset periaatteet, joilla pyritään ylläpitämään työkyvyttömyysuhan alaisten ja ikääntyvien työntekijöiden työkykyä sekä työttömyysuhan alaisten työntekijöiden työmarkkinakelposuutta. Suunnitelmaan on myös kirjattava se, miten sitä on tarkoitus toteuttaa ja seurata.

Koulutussuunnitelmaa on mahdollista muuttaa tai täydentää. Verovuoden aikana tehdyt lisäykset oikeuttavat verovähennyksen tekemiseen, jos koulutus toteutetaan vasta muutoksen jälkeen.

Vähennyksen laskeminen

Koulutusvähennyksen määrä saadaan siten, että yrityksen keskimääräinen päiväpalkka kerrotaan koulutusvähennykseen oikeuttavien koulutuspäivien määrällä, ja näin saatu tulo jaetaan luvulla 2.

Ohessa vielä laskukaava:

Yrityksen työntekijöiden keksimääräinen päiväpalkka X koulutuspäivien lukumäärä

                                                             2

Keskimääräistä päiväpalkkaa laskettaessa perustana käytetään työttömyysvakuutusmaksun perusteena olevaa verovuoden palkkasummaa. Keskimääräinen päiväpalkka saadaan jakamalla palkkasumma verovuoden keskimääräisellä työntekijämäärällä ja näin saatu osamäärä luvulla 200. Laskentatapaa keskimääräisen työntekijämäärän laskemiselle ei ole määritelty lainsäädännössä. Verottajan ohjeen mukaan keskimääräisenä voidaan pitää työnantajan teettämien henkilötyövuosien summaa.

 

Tehtävä selvitys

Työnantajan on laadittava kirjallinen selvitys koulutusvähennyksen laskentaperusteista ja lain edellytysten täyttymisestä. Vähennysoikeutta ei synny pelkän koulutussuunnitelman perusteella, vaan työnantajan täytyy seurata suunnitelman toteutumista. Selvitys on laadittava työntekijäkohtaisesti ja sitä on säilytettävä kuusi vuotta. Selvitykseen tulee sisällyttää tiedot koulutuksen sisällöstä ja kestosta. Selvitys voi olla mm. koulutuksen järjestäjän laatima ohjelma. Myös sisäisestä koulutuksesta tulee etukäteen laatia ohjelma, josta ilmenee koulutuksen sisältö ja kesto.

 

Koulutusvähennys veroilmoituksella

Koulutusvähennystä vaaditaan veroilmoituksen antamisen yhteydessä lomakkeella 79. Koulutusvähennyksestä tehtävää selvitystä ja koulutussuunnitelmaa ei tarvitse liittää veroilmoitukseen. Verohallinto pyytää papereita tarvittaessa.

 

Verohallinnon ohje ja esimerkkejä: https://www.vero.fi/fi-FI/Syventavat_veroohjeet/Verohallinnon_ohjeet/Tyonantajan_koulutusvahennys(31685)

Tärkeää tietoa

Apteekkarin linkit